Koulukiusaaminen

Kiusaamista ja vakavaa väkivaltaa esiintyy kouluissamme, ja ne aiheuttavat kokijoilleen monenlaista kärsimystä. Ihmisillä on luontainen tarve kuulua ryhmään.

Kouluilla on suuri vastuu ryhmäyttämisessä, jotta jokainen oppilas kokee kuuluvansa ryhmään. Koulujen vastuulla on puuttua kiusaamiseen, ja luoda turvallinen ilmapiiri. Kotona huoltajilla on vastuu siitä, että kiusaamista ei hyväksytä ja siihen puututaan.

Koulukiusaamisen määritelmänä yleisesti pidetään toistuvaa, yhteen ja samaan kohdistuvaa loukkaavaa käytöstä. Vaikka kiusatuksi tuleminen on subjektiivinen kokemus, niin se on aina selvitettävä. Kiusaamisessa vallan epätasapaino tulee esille, sillä kiusattu ei ole tasaveroinen puolustautumaan kiusaajaa vastaan. Kiusaajina voi olla yksi tai useampi, jotka toistuvasti kohdistavat tietoista ja aktiivista negatiivista käytöstä kiusattua kohtaan, tai mahdollisesti sulkee kiusatun ryhmästä pois.

Koulukiusaaminen on ryhmäilmiö, johon liittyvät roolit ja ryhmäpaine. Roolit ja ryhmäpaine aiheuttavat kiusaamista silloin, kun ryhmän suhtautuminen väkivaltaan on hyväksyvää ja ilmapiiri mahdollistaa kiusaamisväkivallan käytön.  Kiusatun erilaisuus on erilaisuutta vain siksi, kun ryhmä on niin päättänyt. 

Kiusaaminen voi olla hienovaraista

Kiusaaminen voi aluksi olla niin hienovaraista, ettei kiusattu edes itse sitä tunnista. Tällöin myös kiusaamisesta kertominen voi tuntua vaikealta.

Kiusaaminen voi koostua pienistä tilanteista, ja lapsi tai nuori ei kerro kiusaamisesta, koska siihen liittyy väärää syyllisyyttä ja häpeää. Lapsi tai nuori voi ajatella virheellisesti, että hänessä on vikaa. Kiusattu ajattelee, että kiusaaminen johtuu hänestä tai hänen käyttäytymisestään. Toisinaan lapset ja nuoret voivat ajatella vanhempiaan, eivätkä sen takia halua kertoa kiusaamisesta heille ajatellen, että vain lisäävät vanhempien murheita

Kouluväkivalta ja kiusaamisväkivalta

Koulukiusaaminen-sana on termi, jota käytetään yleisesti puheessamme. Se voi kuitenkin johtaa siihen, että vähättelemme kiusatun kokemaa väkivaltaa. Kiusaamisväkivalta sisältää kaikkien ymmärtämän kiusaamisen, ja samalla tuo ilmi sen todellisen luonteen, henkisen ja fyysisen väkivaltaisuuden.

Kiusaamisväkivallan eri muotoja

Kiusaaminen voidaan jakaa suoraan tai epäsuoraan kiusaamiseen. Fyysinen, henkinen ja sosiaalinen sekä somekiusaaminen ovat kiusaamisen eri muotoja. 

Fyysinen kiusaaminen on suoraa kiusattuun kohdistettua väkivaltaa, kiusaamisväkivaltaa. Fyysinen kiusaaminen voi olla lyömistä, potkimista, tönimistä, hiuksista repimistä tai tavaroiden varastamista tai tuhoamista.

Henkinen kiusaaminen voi olla suoraa kiusaamista, jossa haukutaan, nimitellään, uhkaillaan tai kiristetään. Epäsuoraa henkistä kiusaamista voi olla pahan puhuminen takanapäin, perättömien juorujen levittäminen, epäsuora vihjailu tai nopeasti vaihtuvia monitulkinnallisia ilmeitä, eleitä ja katseita.

Sosiaalinen kiusaaminen tarkoittaa sitä, että kiusaajalla on pyrkimys vaikuttaa kiusatun ystävyys- ja vuorovaikutussuhteisiin. Manipulointi ystävyyssuhteissa, eristäminen ja sulkeminen pois ryhmästä tai yhteisöstä tai sulkemalla kiusattu kokonaan ulos siten, ettei häntä olisi ollenkaan olemassa ovat sosiaalisen kiusaamisen erilaisia muotoja.

Somekiusaaminen tapahtuu verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Somekiusaamista voi ilmetä esimerkiksi loukkaavina viesteinä tai kommentteina, yksityisyyden loukkaamisena, uhkailuna tai kuvien ja tietojen levittämisenä ilman lupaa. Somekiusaaminen voi nopeasti romahduttaa kiusatun itsetunnon.

Kiusaamisväkivallan muodot voivat vaihdella, mutta yksinkertaisesti tarkoitus on aina sama. Kiusaaja tuottaa kiusatulle erilaisuuden luomalla kiusatulle tietynlaisen maineen, eristää kiusatun yhteisöstä ja käyttää kiusaamista asemansa ja valtansa rakentamiseen ja lujittamiseen.

Kiusaamisväkivallan seuraamuksia kiusatulle

• Kielteinen minäkäsitys
• Haasteet ihmissuhteissa
• Haasteet tunteiden säätelyssä
• Huonommuuden kokemus
• Heikentynyt itsetunto
• Itsensä pienentäminen, vetäytyminen
• Jatkuva stressi- ja hälytystila
• Kostoajatukset
• Itsetuhoisuus
• Altistuminen muunlaiselle uhriksi tulemiselle (esim. väkivalta)

Kiusaamisväkivalta ja kiusaaminen eri muodoissaan jättävät aina jälkensä kiusattuun.

Kukaan ei saa vähätellä kiusatun tunteita, ajatuksia ja kokemuksia. Kiusaaminen ja kiusaamisväkivalta ei koskaan ole kiusatun syy!

Kiusaajakin tarvitsee apua

Kiusaaja voi havitella itselleen ryhmässä tunnustetun aseman, ja yksi keino sen saavuttamiseen on kiusaaminen. Kiusaajan itsevarmuus voi kätkeä taakseen epävarmuutta ja huonoa itseluottamusta. Itsetunto voi kiusaajalla rakentua vääristyneelle suosittuna olemisen käsitykselle. Kiusaajallakin on tarve ja halu kuulua ryhmään.

Kiusaajan seurassa saatetaan olla pelon takia, ja siksi ettei itse joutuisi kiusatuksi. Välttämättä kiusaajasta ei pidetä, vaan häntä jopa pelätään. Suurin osa lapsista ei hyväksy kiusaamista, mutta ryhmässä olevien normien vuoksi he saattavat ajautua kiusaamista vahvistaviin rooleihin tai ryhtyvät itse kiusaajaksi. Kiusaamista aiemmin kokenut lapsi voi ryhtyä kiusaamaan, jotta ei enää joutuisi kiusatuksi. Lapsi tai nuori voi vasten omaa tahtoaan tai tietoaan toimia esimerkiksi kiusaajan vahvistajana.

Kiusaajan tarve korostaa itseään ja saada ympäristöltä palautetta, jotta se vahvistaa hänen positiivista minäkuvaansa. Suosio, valta ja näkyvyys voivat olla kiusaajan havittelemia asioita.  

Seuraamuksia kiusaajalle

• Kiusaajalle syntyy vääristynyt käsitys siitä, miten toisia ihmisiä voi kohdella
• Toisten huonosta kohtelusta ja alistamisesta tulee kiusaajalle itselleen hyväksytty toimintamalli
• Kiusaaja saattaa jäädä ryhmän ulkopuolelle, koska hänen seuraansa kartetaan toisia alistavan käytöksen takia
• Jos kiusaajan rooli jää päälle, voi roolista irtaantuminen vaikeutua
• Kiusaajalla vaikeutta ottaa vastuuta omista teoistaan
• Haasteet tunteiden ilmaisussa
• Kiusaajalla on alttius käyttää väkivaltaa ja alistaa toisia ihmissuhteissa jatkossakin
• Alttius päihteiden käyttöön

Kiusattu ja kiusaaja tarvitsevat apua ja tukea

Kiusaaminen ja kiusaamisväkivalta jättää aina jäljet. Lasten ja nuorten on voitava luottaa siihen, että aikuiset toimivat tilanteessa vaadittavalla tavalla ja ovat luottamuksen arvoisia. Tasapainossa olevalla ja hyvinvoivalla lapsella tai nuorella ei ole tarvetta kiusata ketään.  Myös kiusaava lapsi tai nuori tarvitsee tukea ja apua siihen, että voi valita jatkossa toisenlaisen toimintatavan ryhmässä.

LÄHTEET JA LISÄTIETOA AIHEESTA:

Hamarus, P. 2012. Haukku haavan tekee. Puututaan yhdessä kiusaamiseen. PS-kustannus.

Hamarus, P., Holmberg-Kalenius, T. & Salmi, S. 2015. Opas kiusaamisen jälkihoitoon. PS-kustannus.

Holmberg-Kalenius, T., Kaituri, N. & Rastas, M. 2024. ”Vahingossa huitaisin, läpällä heitin” Vastuut, oikeudet ja ratkaisut koulukiusaamistilanteessa.

Höistad, G. 2003. Irti kiusaamisen kierteestä. Kirjapaja.

Lämsä, A-L. (toim.) 2009. Mun on paha olla. Näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. PS-kustannus.

Salmivalli, C. 1998. Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä.